MITEN VALITA PYÖRÄILYKYPÄRÄ? LÖYDÄ TÄYDELLINEN SUOJA KYPÄRÄOPPAASTAMME

Lähes 2 000 erilaista mallia yli 35 valmistajalta - kuinka löytää niiden joukosta paras? Älä huoli - verkosta ostettaessa on helppo rajata kypärän valinta tarkalleen sinulle sopivaan malliin. Kun tiedät sinulle tärkeät ominaisuudet, pääset varmasti täydellisesti sinulle sopivan kypärän äärelle ja lopuksi saat palkkioksi päällesi optimaalisen suojan tuleville retkillesi. Viiden vuoden välein tulee aina aika uusia kypärä: vanha ulos, uusi sisään! Näin on aina, kun puhutaan pyöräilykypäristä, sillä ne tulee uusia säännöllisesti turvallisuussyistä. Koska UV-säteily haurastuttaa keinotekoisia materiaaleja, kypärän valmistuksessa käytetty muovi haurastuu muutaman vuoden aikana. Vanhojen pyöräilykypärien ulompi kuori murenee siitä syystä joskus jopa vahvalla sormen painalluksella – se on varmaa, ettei tälläinen kypärävanhus suojaa päätäsi onnettomuuden sattuessa. Juuri tästä syystä kypärä ei saisikaan lojua ympäriinsä, kun se ei ole käytössä, vaan sen tulisi odottaa seuraavaa käyttöä suojassa auringonvalolta. Pääsi on liian arvokas, jotta voisit antaa sen altistua haavereille tarpeettomasti!

TUTUSTU KYPÄRÄVALIKOIMAAMME

MINIMOITU ONNETTOMUUSRISKI

Jokainen kypärä on parempi kuin ei lainkaan kypärää. Suomessa loukkaantuu keskimäärin 570 pyöräilijää vuosittain. Useimmiten onnettomuuksissa menehtymisen aiheuttaa vakava onnettomuudessa saatu päävamma. Vuosien 2018–2020 onnettomuuksissa menehtyneistä pyöräilijöistä 43 pyöräilijää ei käyttänyt pyöräilykypärää. Joka kolmannes heistä olisi todennäköisesti pelastunut kypärän avulla. (Liikenneturva.fi) Paraskaan pyöräilykypärä ei tietenkään tarjoa täysin ehdotonta suojaa, mutta kypärän käyttö vähentää merkittävästi loukkaantumisriskiä.

"Päähän kohdistuneen onnettomuuden jälkeen kypärä on poistettava välittömästi käytöstä, vaikka ulkoisesti tarkasteltaessa siinä ei olisikaan mitään vikaa."

Jo kauan aikaa sitten kypärän on tieteellisesti todistettu vähentävän törmäyksessä päähän kohdistuvaa painetta ja näin ollen myös kaatumisen aiheuttamia seurauksia: tämä vähentää merkittävästi riskiä saada onnettomuudessa kuolemanvakavia loukkaantumisia (ks. kohta “Suojaako kypärä aivotärähdykseltä?”). Päähän kohdistuneen onnettomuuden jälkeen kypärä on poistettava välittömästi käytöstä, vaikka ulkoisesti tarkasteltaessa siinä ei olisikaan mitään vikaa, sillä jokainen kova isku muokkaa kypärän "iskunvaimennusalueen" iskunvaimennukseen tarkoitettua EPS-vaahtoa pysyvästi. Muita näkymättömiä vaurioita, kuten hiushalkeamia, tulee onnettomuuksissa kypäriin usein. Tällaisessa tilanteessa kypäräsi on jo palvellut tarkoituksensa mukaisesti, eikä se valitettavasti voi enää suojella päätäsi seuraavalla kerralla, kun törmäys sattuu kohdalle. Uusi kypärä on siis hankittava välittömästi! Onneksi monet valmistajat tarjoavat onnettomuuden kohdalle sattuessa edullisempia kypäriä “Crash-Replacement”-takuun kautta.

PYÖRÄILYKYPÄRÄN KOKOONPANO JA TOIMINNOT

Optimaalisen suojan tarjoamiseksi on pyöräilykypäräsi istuttava täydellisesti, se ei saisi olla yli viisi vuotta vanha, ja sen olisi oltava eurooppalaisen DIN EN 1078 -testausstandardin mukainen (kaikki Bikester.fi-kypärät ovat luonnollisesti tämän standardin mukaisia). Lisäksi lääkärit suosittelevat kypärää, joiden reunat ulottuvat posken alaosaan asti tai vähintään korvien yli, sillä suurin osa vakavista vammoista tapahtuu juuri näille alueille. Kuitenkaan moni harrastelijapyöräilijä ei halua käyttää, etenkään helteisessä säässä, täydellisesti suojaavaa ja optimaalisimman suojan tarjoavaa umpikypärää - kypärää, joka saa monen pyöräilijän mielestä itsensä näyttämään Darth Vaderilta. Näin ollen valinnassa tulee tehdä järkevä kompromissi mahdollisimman hyvän turvallisuuden ja mukavuuden välillä.

Jopa kevyet maantiepyörä- ja MTB-kypärät ovat perusteltuja, mikäli ajetaan rauhallisesti. Tätä nykyä "All-Mountain" nimellä kulkee yhä useampia kypärämalleja, jotka ovat tulleet markkinoille erityisesti maastopyöräilijöitä varten. Niiden reunat ulottuvat suhteellisen pitkälle kaulan alueelle, tarjoten siten enemmän suojaa kaaduttaessa. Aikaisempi ongelma näissä kypärissä oli heikomman tasoinen ilmanvaihto, kun taas uusissa “All-Mountain” kypärissä ilmavirrat pääsevät liikkumaan kuoren sisäpuolella olevien ilmavirtakanavien ansiosta ja kypärä tuulettuu, minkä lisäksi ne ovat myös aikaisempia malleja paljon kevyempiä. Joissakin malleissa on myös onnettomuuden sattuessa automaattisesti irtoavat kameran kiinnikkeet, ja toiset taas tarjoavat säädettävän visiirin. Nykyaikaisissa laatukypärissä valmistusprosessina käytetään niin kutsuttua muottiinvaluprosessia, jossa laajeneva polystyreeni (EPS) valetaan suoraan ulompaan muovikuoreen. Tämä luo vahvan kiinnityksen ulkokuoren ja EPS-ytimen välille. Pehmeä sisempi vuoraus auttaa vaimentamaan onnettomuudessa kypärään kohdistuvaa energiaa, kun taas kova, matalakitkainen ulkokuori suojaa mekaanista iskua vastaan estäen samalla kaatumisesta seuraavia jälki-iskuja. Ulomman kuoren paksuudesta riippuen puhutaan joko “Hardshell"- tai "Microshell"-kypäristä. Kovakuorimallit ABS:stä (akryylinitriilibutadieenistyreeni) ovat kestävämpiä ja raskaampia, minkä vuoksi niitä käytetään esimerkiksi alamäkipyöräilyyn, mutta yhtä lailla niitä näkee myöskin jokapäiväisessä käytössä (esimerkiksi lapsilla). Toisaalta taas ohuempikuoriset “Microshell”-polykarbonaattikypärät ovat kätevämpiä, sillä ne ovat painoltaan keveämpiä.

HINTA, MUKAVUUS JA TYYLI

Monet kypärän ostajat priorisoivat kuitenkin muita asioita kuin mahdollisimman suurta turvallisuutta: Miltä kypärä näyttää? Miltä näytän kypärä päässä? Istuuko kypärä mukavasti ja vaivattomasti ja voiko sitä käyttää pitkiä aikoja ilman, että se alkaa painamaan tai puristamaan? Voiko kypärän avata ja sulkea vain yhdellä kädellä? Kuinka raskas kypärä on ja onko se hyvin tuuletettu? Ja tietysti se monesti kaikkein olennaisin mieleen juolahtava kysymys: mitä uusi kypärä tulee maksamaan? Halvat lasten kypärät, kuten esimerkiksi Meggy II KED, maksavat ainoastaan 25-20 euroa, kun taas aikuisten kypärissä hinnat lähtevät liikkeelle 35-40 eurosta. Myös alamäkipyöräilyyn tarkoitetut umpikypärät ovat saatavissa jopa alle 90 eurolla - ja ylärajaa hinnoille ei ole luonnollisestikaan ole. Tällä hetkellä kallein kypärä, suoranainen Full-Face jalokivi "Coron Söderström Edition" ruotsalaiselta POCilta, maksaa komeat 550 euroa, ja myös MIPS-mekanismilla varustettu, kevyt racing-kypärä "Octal AVIP" (myöskin POCilta) on hinnaltaan 360 euroa - ei todellakaan halpa, mutta erittäin mukava, turvallinen ja täydellisesti ilmastoiva kypärä. Useimmat kuitenkin löytävät oman kypäränsä jostakin hintaääripäiden väliltä; keskimääräisen kuluttajan valitseman kypärän hintaluokka on noin 80-160 euroa. Tämän asteikon yläpäähän sijoittuu esimerkiksi skotlantilaisen Enduran valmistama MT500-kypärä.

Kiitos Koroyd-teknologian (tästä lisää myöhemmin), tämä Enduran MT500 tyylikäs ja jalo kypärä on erittäin turvallinen 160 euron kypärä ja vielä melkoisen kevytkin (343 grammaa). Kypärässä on 12 suurta tuuletusaukkoa ja yhdellä kädellä käytettävä säätömekanismi sekä telineet aurinkolaseille ja kameralle. Myös pienemmällä investoinnilla saa toki itselleen kestävän ja visuaalisesti miellyttävän kypärän. Esimerkiksi Alpinan valmistama Mythos 3.0 maksaa 80 euroa – tämä on “All-Mountain” kypärä, jossa yhdistyvät tyylikäs ulkonäkö sekä muottiinvalutekniikka, joka takaa erinomaisen keveyden (245 grammaa), minkä lisäksi siinä yhdistyy lisää käytännöllisiä ominaisuuksia, kuten säädettävä visiiri ja helposti säädettävissä oleva koko. Yleisesti ottaen, kun hintaa nousee, myös vaatimukset designin ja mukavuuden suhteen kasvavat. Kuitenkin jopa 50-60 euron hintainen edullinen kypärä täyttää tarkoituksensa – suojaa käyttäjänsä päätä. Tällöin ostajan on kuitenkin usein tehtävä kompromisseja käyttömukavuuden kanssa - esimerkiksi siksi, että halpamalleissa on yleensä olemassa vain yksi tai kaksi kokoa, jotka eivät välttämättä ole sopivia todella pieni- tai suuripäisille henkilöille.

ILMANVAIHDON AERODYNAMIIKKA PYÖRÄILYKYPÄRÄSSÄ

Kypärien ilmastoinnin suhteen on hoettu jo vuosia, että mitä enemmän reikiä, sen parempi (ja kalliimpi). Tämä suuntaus on kuitenkin heikentynyt etenkin kilpapyöräilyn ja triathlonin piirissä – niin kutsutut Aero-kypärät ovat nostaneet näiden lajien parissa suosiotaan, ja niitä suosivat myös muutkin kuin ammattilaispyöräilijät. Viime vuosien saatossa painopiste on siirtynyt hyvin tuuletetuista, suoraan rei’itetyistä malleista umpinaisiin, erittäin virtaviivaisiin malleihin. Riippuen valmistajasta Aero-kypärissä on joko kiinteät tai joustavasti (joskus jopa ajon aikana) säädettävissä olevat reiät, kun taas toiset luottavat aerodynaamisesti muotoiltuihin malleihin pienemmillä rei’illä. Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijat näyttivät jo vuosia sitten tietä sille, kuinka Aero-kypärä voi säästää jopa 15 wattia mallista riippuen. Myös yhä useammat maastopyöräilyyn suunnitellut kypärät valmistetaan tätä nykyä ilman tuuletusaukkoja. Aina ei ole kuitenkaan viisasta seurata uusimpia muotivirtauksia, sillä kesähelteessä tuuletusaukottomalla kypärällä pyöräiltäessä pää on takuulla epämukavasti kostea hiestä kypärän alla. Tässä suhteessa erityisesti hikoilevien pyöräilijöiden tulisi kiinnittää huomiota kypärän hankinnassa sen riittävään tuuletukseen. Talvisäässä nollan asteen tuntumassa pyöräilevien ihmisille umpinainen ja siten myös lämmittävä kypärä voi olla jopa eduksi – tämä puoli voidaan kuitenkin hoitaa myös muilla keinoin, kuten käyttämällä kypärän alla lämmittävää kypärälakkia (kuten Endura BaaBaa kypärälakki) tai monitoimista tuubihuivia (esim. merkiltä PAC tai Endura, hinta mallista riippuen noin 13-30 euroa).

MIPS JA KOROYD - MITÄ NÄMÄ TERMIT TARKOITTAVAT?

Ulkoapäin katsottaessa MIPS:llä varustettu kypärä näyttää melkoisen tavanomaiselta. Sisäpuolelta löytyy kuitenkin ``mullistavaa teknologiaa``, jota biomekaanikot ja neurotieteilijät ovat kehittäneet viime vuosina Ruotsissa sekä pyöräilijöille ja moottoripyöräilijöille että myös jääkiekkoilijoille ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajille. MIPS tarkoittaa ``Multi-Directional Impact Protection System`` – tämä on järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojata päätä tai aivoja kiertovoimilta. Näiden voimien lieventämiseksi MIPS-kypärien sisäpuolella on tyynyjen sisässä ohut, kirkkaankeltainen runko, joka on valmistettu kalvosta, liuskoista ja nauhoista. Tämä rakenne jäljittelee aivojen ja luiden välistä, luonnollisen aivo-selkäydinnestejärjestelmän toimintaa, joka absorboi ja tasapainottaa iskuja päivittäisessä elämässä. Iskun kohdalle sattuessa keltainen MIPS-kerros putoaa jopa yhden senttimetrin millisekunnissa, mikä vähentää päähän vaikuttavia voimia. Erään valmistajan mukaan tämä merkitsisi vakavan tai lievän aivovamman välistä eroa. Valmistajat, jotka eivät käytä kypärissään MIPS-ominaisuutta, ovat sitä mieltä, että ylimääräinen kuori vaatii enemmän tilaa kypärässä, mikä tekee siitä suuremman. Lisäksi jousituksen herkkyys on sekin suuri haittapuoli: jopa pienet törmäysvauriot voivat vahingoittaa kypärää ja tehdä kypärän vaihdon tarpeelliseksi tavallista nopeammin. Kypärämerkkejä, joista löytyy integroitu MIPS-järjestelmä, ovat esimerkiksi Giro, Bell, POC ja SixSixOne; joidenkin muiden merkkien, kuten yhdysvaltalaisen valmistajan Bern, kypäriin se voidaan halutessa jälkiasentaa. Turvallisuuteen vaikuttava vaihtoehto MIPS:lle on ns. Koroyd-tekniikka. Erittäin kevyt materiaali nimeltään Koroyd koostuu hunajakennomaisista polymeeriputkista, joihin on termisesti hitsattu iskunvaimennuskykyä ja erinomaista vakautta. Valmistajan mukaan materiaali antaa periksi iskun sattuessa ja jakaa näin ollen kypärää kohti iskeytyvän voiman; kallon murtumien ja traumaattisten aivovammojen vaara on näin ollen tämän materiaalin ansiosta vähentynyt. Koroyd-tekniikkaa käyttää kypärissään esimerkiksi Endura.

ONKO PYÖRÄILYKYPÄRÄ PAKOLLINEN?

Onko pyöräilykypärä pakollinen? Se on yksinkertainen kysymys, johon on olemassa lakiin kirjattu vastaus. Suomen tieliikennelain (92§) mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Tämä siis tarkoittaa, että laki ei velvoita käyttämään pyöräilykypärää. Sen käyttämättä jättämisestä ei sakoteta. Kypärän käyttöä pyöräillessä kuitenkin pidetään yleisesti ottaen tarpeellisena, sillä se suojaa pyöräilijän päätä onnettomuus- ja kaatumistilanteissa. Lakiin on siis jätetty tulkinnanvaraa, sillä sen esitöissä säännöstä on pidetty suosituksena, ei velvoittavana lainsäädäntönä. Jos kysymyksen ”onko pyöräilykypärä pakollinen” sijaan kysytään, kannattaako kypärää pitää, vastaus on yksinkertaisempi. Kyllä kannattaa. Pyöräilykypärä ottaa vastaan aina osan törmäyksen sisältämästä energiasta ja vähentää iskun päähän kohdistamaa voimaa. Pyöräilykypärä kannattaa valita niin, että se istuu päähäsi hyvin ja tiukasti, jolloin se suojaa päätäsi parhaiten.

SUOJAAKO KYPÄRÄ AIVOTÄRÄHDYKSELTÄ?

Huonot uutiset ensin: paraskaan kypärä ei voi estää kovasta iskusta aiheutuvaa liikettä, vaan sen sijaan aivot tottelevat keskipakoisvoimaa, joka iskeytyy kallon sisäpuolelta sen seinämää vasten aiheuttaen aivotärähdyksen (Commotiocerebri). Iskun voimakkuudesta riippuen hermosolujen kiinnikkeet voivat venyä tai repeytyä, mistä puolestaan voi seurata turvotusta aivoissa. Hyvä uutinen: monilta muilta onnettomuuksien seuraamuksilta kypärä kuitenkin suojaa loistavasti – kuten esimerkiksi kuhmuilta, naarmuilta ja haavoilta sekä jopa kallon ruhjeilta ja murtumilta. Joka tapauksessa, jos saat iskun pään alueelle ja eritoten silloin jos muistissasi on aukkoja, lopeta pyöräretkesi siihen ja hakeudu välittömästi lääkärin vastaanotolle - vaikka et olisikaan loukkaantunut eikä sinulla olisi mitään kipuja. Tämä siksi, että jopa "pieni" aivotärähdys voi aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia, oksentelua, tasapaino- ja keskittymisongelmia sekä kouristuksia, minkä lisäksi sillä voi olla jopa pahempiakin seuraamuksia. Kaikki tämä on joko diagnosoitava tai poissuljettava lääkärin tekemissä tutkimuksissa.

"Viiden vuoden välein tulee aina aika uusia pyöräilykypärä: vanha ulos, uusi sisään! UV-säteily haurastuttaa keinotekoisia materiaaleja, joten kypärän valmistuksessa käytetty muovi haurastuu muutaman vuoden aikana."

TULEEKO KYPÄRÄ VAIHTAA AINA ONNETTOMUUDEN JÄLKEEN?

Lyhyt vastaus: ei. Pitkä vastaus: se on erittäin suositeltavaa. Jokainen onnettomuus on erilainen. Jos et ole lyönyt päätäsi onnettomuudessa, ei sinun tietenkään tule uusia hienoa kypärääsi. Mutta jos sait iskun päähäsi, sinun on ihan ensiksi tutkittava kypäräsi huolellisesti: Onko onnettomuudesta aiheutunut halkeamia, koloja tai muita näkyviä vaurioita? Liikkuuko kypärä paikoista, joissa kohden se oli aiemmin jäykkä? Ei mitään normaalista poikkeavaa - kaikki hyvin? Valitettavasti ei, koska vaikka mitään ulospäin näkyvää ei olisikaan havaittavissa, onnettomuus on voinut aiheuttaa visuaalisesti näkymättömiä hiushalkeamia tai muita vikoja kypärän runkoon, kovaan ulkokuoreen tai kiinnitysjärjestelmään. Käyttämällä onnettomuudessa ollutta kypärää otat itse tietoisesti riskin ajamalla päässäsi kypärä, jonka runko on mahdollisesti murtunut tai jonka polystyreenivaahto on painunut kasaan. Seuraavassa onnettomuudessa vahingoittunut kypäräsi voi tarjota joko vain osittaista suojaa tai ei lainkaan suojaa. Tämän vuoksi kaikki kypärävalmistajat suosittelevatkin kypärän vaihtoa jokaisen päähän kohdistuneen onnettomuuden jälkeen. Uudessa vara parempi tässä tapauksessa! Usein on tarjolla myös “Crash-Replacement“ takuita, joiden yhteydessä saat ensimmäisen vuoden käytön aikana vahingoittuneen kypärän tilalle ostamastasi uudesta kypärästä 50 prosenttia alennusta. Joissakin tapauksissa kypärän vaihto on jopa maksuton ensimmäisen vuoden aikana. Ja koska vanhat kypärät suositellaan poistettavan käytöstä joka tapauksessa viiden vuoden välein, onnettomuuden kohdalle sattuessa on järkevää toteuttaa tämä pakollinen vaihto jo aiottua aikaisemmin.