Kun etsit nastarenkaita pyörään, ensimmäinen asia, joka yleensä tulee mieleen, on "ettei liukastuisi". Yksi tärkeä seikka, jota ei kuitenkaan kannata unohtaa, on vierintävastus. Onko nastarenkailla pyöräily raskaampaa ja huomaaanko suuri ero? Kyllä ja ei. Tässä selvitämme, miten se toimii.
Yhteenveto
Pyörän nastarenkailla on huomattavasti suurempi vierintävastus kuin kesärenkailla. Kaikilla nastarenkailla, paitsi yhdellä, VTI:n suuressa testissä vierintävastus oli noin 30–40 % suurempi kuin kesärenkailla. Poikkeuksena oli Schwalbe Marathon Winter Plus, jonka vierintävastus oli vain 16 % suurempi kuin kesärenkaalla.
Talviajossa vierintävastuksella on suuri merkitys.
Johdanto
Talvella 2018 VTI (Valtion tie- ja liikenneinstituutti – riippumaton ja kansainvälinen tutkimuslaitos liikennealalla) teki laajan nastarenkaiden testin pyörille. Testissä tutkittiin muun muassa nastarenkaiden vierintävastusta. Testi toteutettiin tieteellisesti ja tarkasti, ja renkaiden paineet olivat vertailukelpoiset.
Mikä on vierintävastus?
Vierintävastus on jarruttava voima, joka syntyy, kun pyörän pyörä liikkuu pinnalla. Vierintävastus pyörän renkaassa vaihtelee monien tekijöiden mukaan: uritus, kumiseos, pistosuojaukset ja rengaspaine vaikuttavat eniten. Myös pyörän ja kuljettajan paino sekä ajopinnan laatu vaikuttavat.
Yleisesti sanotaan, että korkeampi rengaspaine vähentää vierintävastusta, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa – hieman leveämpi rengas matalammalla paineella voi tasoittaa tien epätasaisuuksia paremmin.
Perusedellytykset
Kaikki renkaat testattiin 4,5 barin paineella. Tämä on normaali paine standardirenkailla ja hieman korkeampi talvirenkailla. Voidaan argumentoida, että olisi ollut oikeampaa käyttää kunkin renkaan valmistajan suosittelemaa painetta. Testipyöräilijä painoi 73,8 kg, ja rullattavan kokonaismassan kasvattamiseksi pyörään lisättiin painoa edestä ja takaa. Näin kokonaispainoksi tuli 19 kg, mutta koska sama tehtiin kaikille renkaille, vertailu säilyi oikeudenmukaisena.
Kuinka testi toteutettiin
Vierintävastus mitattiin sisätiloissa rullattamalla pyöriä tasaisella lattialla (coast-down). Laserpohjaiset nopeusmittarit sijoitettiin 10 metrin etäisyydelle mittaamaan sisään- ja ulostulonopeudet. Näin saatiin selville jarruttava voima. Testissä huomioitiin myös ilmanvastus ja navan kitka. Rullattava nopeus oli 5,5–7 km/h, tarpeeksi nopea, jotta pyöräilijä pystyi ajamaan suoraan.
Nastarenkailla et tarvitse talluttaa pyörää!
Testitulokset
VTI:n nastarengastesti on tähän mennessä tieteellisesti kattavin pyörän nastarenkaiden testi. Kaikki mahdolliset tekijät huomioitiin: jarrutusvoiman mittaus, hitausmomentti, ilmeinen massa, luottamusväli ja varianssianalyysi.
Vierintävastustesti esitettiin taulukossa, jossa vierintävastus ilmoitettiin newtoneina ja suhteutettuna kesärenkaaseen:
Rengaspaine ja vierintävastus
Testissä tutkittiin myös, miten rengaspaine vaikuttaa vierintävastukseen. Alhaisempi paine lisää vierintävastusta merkittävästi. Korkeampi paine pienentää vierintävastusta, mutta vaikutus tasaantuu yli tietyn paineen. Esimerkiksi 4,5 barista 5,5 bariin siirtyminen laski vierintävastusta 7,5 %.
Samalla liian matala paine heikensi pitoa ja jarrutustehoa noin 15 %. Siksi on suositeltavaa valita oikea rengas alusta alkaen ja pumpata suositeltuun paineeseen – näin saa sekä alhaisen vierintävastuksen että hyvän pidon.
Lue koko testi tästä.
Ole varovainen liukkaalla tiellä!